Tämäpä tuo mieleen jotkin omat animaatiot, joita oon joskus tehnyt. Sekä hyvässä että etenkin pahassa. Eihän tässä oikein mitään ideaa ole
Liikaa tapahtuu liian vähässä ajassa. Mutta ympäristö on ihan hyvin toteutettu ja kuvaus on onnistunutta (ei missään vaiheessa paitsi ihan lopussa kun harja lentää ilman halki tule sellaista fiilistä, että tämähän on vain jokin pieni lavaste jossain työpöydän laidalla).
Hahmot ovat mustaa lintua lukuunottamatta aika kökösti kasattuja (tipuset näyttävät muuten vaan kököiltä, eli siis lumiukko on kökösti kasattu). Lumiukon hattu erityisesti. Olisit voinut ehkä tehdä kaksi päätä - toinen jossa on hattu ja toinen jossa ei ole. Hatun päästä pois ottamistahan ei missään vaiheessa kuvata.
Stillikuvan käyttäminen monesti näyttää juuri siltä, mitä se onkin - laiskuudelta. Kun kuvista on kyse, niin voisit tehdä stillikohdat niin, että luuppaat jotain pientä pätkää moneen kertaan "pysähtyneen" tilanteen yli, sitähän piirretyissäkin käytetään.
Ääniefektit ovat vähän turhankin dramaattisia ja isoja näin pieneen lyhytelokuvaan. Äänitetyt tunnereaktiot, kuten tipujen hätääntynyt huudahdus paetessa, ovat aivan liian tunteettomasti vedetty. Eläytymistä ääninäyttelyyn!
Mutta hei, teepäs seuraavasta animaatiosta vaikka semmoinen, jossa olisi jokin opetus lopussa tai jokin muu kiva idea
Ihan kivalta tää kuitenkin näin kokonaisuutena näyttää.
Hienoa, että joku jaksaa vielä kirjoittaa kunnon arvion.
Yksi asia, minkä ainakin opin tästä projektista on se, että tee ensi kerralla nuket kunnolla, niin että ne kestävät käsittelyä ja niin, että niitä on helppo siirtää ja animoida. Juuri lumiukon hattu oli sinitarralla päässä kiinni ja putoili sen vuoksi koko ajan. Lumiukon pää pysyi paikoillaan vain olemalla kaulahuivin "kuopassa" ja siksi sekin irtoili vähän väliä. Nämä aiheuttivat paljon vaikeuksia siirrellessä hahmoja, koska niiden takia oli vaikea saada hahmoa pysymään kuvissa paikoillaan.
Lumiukon kasvot olivat toinen murheen aihe. Ajattelin aluksi animoida lumiukolle paljon enemmän ilmeitä, mutta koska suun ja silmien vaihtaminen oli hyvin vaikeaa pienen koon ja huonon pysyvyyden(taas sinitarraa), turhauduin ja kuvasin animaation vain kahdella eri suu ilmeellä. Tietokoneella tein sitten jälkikäteen silmänräpäytyksen.
Kuvien määrän vähyys ja siitä johtuva pätkiminen harmittaa itseäni. Minulla oli suunnitelmassa kuvata liikkeet tosi tarkasti sadoilla kuvilla, jotta animaatiosta tulisi smooth, mutta taas kaikki palautuu nukkeihin. Lumiukkoa ja lintuja oli liian vaikea liikuttaa. Lumiukko kaatuili pallomaisuutensa takia ja lintu jäi kiinni lattiana toimivaan vanuun, koska oli itsekin vanua.
Tästä siis opimme, että ensi kerralla, kun teet nukkeanimaatiota, käytä aikaa myös sen miettimiseen, kuinka nukkeja käsitellään, äläkä vain niiden ulkonäköön.
Ääniefektit olivat tarkoituksellisen dramaattisia ja yritin niillä hieman pelastaa muuta leffaa. Ne tuovat muuten kuivaan elokuvaan huumoria. Useimmat itse nauhoittamani lintujen ja lumiukon äänet on nauhoitettu yhdellä otolla ja sen osin voi kuullakin.
Animaation editointiin ja leikkauksen olisi varmasti saanut kulumaan vielä paljon enemmän aikaa, mutta projektin pienuudesta johtuen olen itse tyytyväinen siihen tällaisenä. Seuraavaan projektiin lisää tarkkuutta yksityiskohtiin.
